Lauantain (28.1.2016) Hesarissa  oli juttu siitä, kuinka Suomessa on jo lähes miljoona ahtaasti asuvaa ihmistä! Kamalaa!!

Ahtaasti asuminen minikolmio
Ahtaasti asuminen lisääntyy

Ahtaasti asuminen kuulostaa jotenkin negatiiviselta. Ihan kuin ahtaasti asuvalla joka aamu pää kolisisi parvisänkyyn, keittiössä syötäisiin seisaaltaan ja pyykit kuivuisi narulla olohuoneen katossa. Ihminen, joka joutuu asumaan ahtaasti kuulostaa surulliselta ja epäonnistuneelta tapaukselta kun hän ei perheineen, kissoineen ja kasvineen ole päässyt tilastoissa siihen ihanan rennosti ja väljästi asuvien onnistujien lokeroon.

Tilastokeskusken mukaan asuminen on ahdasta, kun asunnossa on enemmän henkilöitä kuin asuinhuoneita. Superluksusloftissa yksin asuva erakko asuu siis määritelmän mukaan ahtaasti – raukkaparka!

Asuinneliöt ovat vuosien, parantuneen talouden ja ehkä muuttuneiden tottumustenkin takia kasvaneet: vuonna 1960 asuinneliöitä per henkilö oli 16, kun nykyisin luku on jo lähes 40 m2! Mihinhän suuntaan kippura seuraavaksi kääntyy? Varsinkin pääkaupunkiseudulla on nähtävissä vähäisistä neliöistä suuria koteja rakentava porukka. Veikkaan, että tavaran vähentyessä ja yhteisomistajuuden lisääntyessä asuinneliöiden lukumäärä ei tule enää nousemaan.

Meilahdenmutsi minikolmiokiertueella

Etsiskelin Etuovelta pienimmät kolmiot mitä löysin ja valitsin niistä kolme pohjaratkaisultaan toimivinta kokonaisuutta. Meidän edellinen asunto oli 75 neliön kolmio, tilastollisesti asuimme ahtaasti ja omaa tilaa jokaisella oli vain vähän enemmän kuin kuuskytluvulla. Subjektiivisesti ahdasta oli vain aamuisin eteisessä, mutta kuinka ahdasta olisi 50 neliön kolmiossa? Hui!

Lue juttu: Etuovi/Minikolmiot